Kävin tännään pitkästä aikaan punnituksella. Cambridge ohjelmassa kuuluu käydä vähintään kolmen viikon välein seurannassa, että voi ostaa tuotteita. Minä olen ollut vättö ja liikunta sekä painon seuranta on jäänyt. Painonhallintaa olen kyllä harrastanut, sillä nyt on paino pysynyt suurin piirtein siinä, mihin päästiin silloin kauan sitten kun aloitin. JA minähän pyrin pysyvään muutokseen ja sehän ei tapahdu hetkessä. Nyt paino on 124.8 ja muut ohjelmassa seuratut arvot olivat ottaneet takapakkia…
Jumpalla kävin, sitten 6.12, eilen jälleen ja voihan kikkarankäkkärä, että oli vaikea lähtä, kun oli liikaa löysiä antanut itselle. Kyllä sairastinkin tässä pariin otteeseen, mutta silti olisi mahdollisuuksia liikkumiseen ollut. Valinta oli nyt kuitenkin tämä. Onneksi Corella voit varata tunteja etukäteen ja kun ne ovat tarpeeksi lähellä et voi netissä niitä perua. Siispä olen nyt varannut itselle tunteja ja kovasti tekisi mieleni kokeilemaan sisäpyöräilyä, siinä kuulema palaa kalorit hyvin. 😉
Mutta kaiken tämän jälkeen ja varsinkin sen eilisen saarnani jälkeen, on tehtävä jotain. Puhuttelin itseni ääneen oikein hyväksi zumbasta kotiin yksin ajellessani ja onhan se nyt kumma, jos en saa tehtyä asialle jotain. Varsinkin kun haluan tehdä asialle jotain. Nyt olen huomannut, että se ensimmäisen painon pudotuksen hyvä olo alkaa hävitä ja tunnen ahdistusta vartalossani. Se on ehkä motivaation kannalta hyvä. Ulkoista muutostahan en ole koko aikana havainnut, noin niin kuin peilin kautta tai valokuvissa.
Mutta nyt olen palannut Cambridge ruotuun ja päätin aloittaa paastolla. Ihan totaalisella sellaisella. Jos makean himo iskee on minun vain sinniteltävä tämä viikko. Mennään päivä viikko kerrallaan ja katsotaan mitä ensi tiistaina tuumin. Nyt vain pohdin sitä, että kuritanko vai kannustanko tällä itseäni? Jos ajattelen että kuritan niin onko se kovin hedelmällistä. Sillä muilla elämän alueilla uskon paremminkin posoitiivisuuteen kuin negatiivisuuteen. Kuritus on negatiivinen ajatus. Kannustamisesta en taas tiedä, ehkä jos lähtee paljon kiloja tän ekan viikon aikana… Tulenko kannustuneeksi jos ensi tiistaina paino on mennyt alle sen 120 kg? Se on kuulema mahdollista… Mutta jos olen heikko, mitä en kyllä saa olla!!!
Ehkä se ei ole kumpaakaan. =) Päätän vain nyt etten ajattele asiaa liikaa, näillä mennään ja päivä kerrallaan. Jos onnistun niin huippua jos en niin on keksittävä jokin uusi strategia. Mutta liika pohtiminen, ajatteleminenkaan ei ole ratkaisu.
Lillutaan virran mukana, unohtamatta sitä pientä haavetta siellä ajatuksen sopukoissa. =)